keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Löysässä hirressä

Kun vajaa pari vuotta sitten luovuin yrittäjyydestä, jäin silti roikkumaan löysään hirteen, jossa osittain roikun vieläkin. Yrityksen perustamisaikoihin lainasin firmalle rahaa kahden vuoden maksuajalla - tietenkin kuvittelin olevani mukana yrityksessä vielä parin vuoden päästä. Lainan erääntyessä viime vuonna ei firmalla t i e t e n k ä ä n ollut maksuvalmiutta, joten sovimme laina-ajan pidennyksestä vielä yhdellä vuodella. Koron he sentään saivat maksettua, olihan sekin jotain. Lisäksi olin tuolloin edelleen takaamassa yhtiön matkatoimistovakuutta sekä nimelläni että rahatalletuksella. Jäi halju ja epävarma olo - mitä jos firman asiat eivät suju hyvin enkä saakaan koskaan omiani takaisin?

Kun viime kesäkuussa sain ensin yhden ja sitten toisen huomautuskirjeen Finnveralta siitä, ettei ko. yritys ole maksanut viimeisintä takausprovisiolaskuaan - Finnvera oli taannut puolet asetetusta vakuudesta -, alkoi todella kylmätä, etenkin kun kirjeen saatuani yrityksen toimitus-johtajalle lähettämääni sähköpostiin ja kehotukseen hoitaa provisiolasku kiireimmiten ei tullut minkäänlaista vastausta. Oli juhannus vähällä mennä pilalle, kun jälkimmäinen karhukirjeistä saapui keskikesän juhlan aatonaattona...

Ihan pakko oli soittaa Finnveraan ja tiedustella laskun tilanteesta, josko huomautus olisi ollut jo aiheeton ja lasku maksettu - takaajana minulla oli oikeus tähän tietoon. Ja huh, lasku oli hoidettu ensimmäisen karhun jälkeen, mutta karhu ehtinyt jo lähteä reissuun. Myös tj reagoi tällä kertaa nopeasti ja ilmoitti maksun viivästyneen, koska se oli kiertänyt kauan perheen entisen osoitteen kautta uuteen pääkaupunkiseudun osoitteeseen. Oli miten oli, isosta summasta ei ollut kysymys, mutta periaatteellisella ja tunnetasolla episodi oli omiaan lisäämään epäluottamustani yrityksen maksukykyyn ja -haluun.

Heinäkuussa tapahtui kuitenkin iloinen yllätys, kun Nordeasta otettiin yhteyttä ja ilmoitettiin, että antamani vakuustalletus on kuitattavissa pois. Mitä ihmettä, ovatko yhtiön nykyiset omistajat vihdoinkin valmiita vapauttamaan minut takausvastuusta ja asettamaan omia rahojaan minun varojeni tilalleni? Ei, siitä ei kuitenkaan ollut kysymys - yhtiö oli päättänyt luopua valmismatkojen hinnan perimisestä ennen matkaa ja täten vapautettu Kuluttajaviraston vakuudesta. Niin tai näin, oli helpotus saada talletus omaan vapaaseen käyttöönsä. Yksi kivi vähemmän repussa :)

Nyt sitten enää jännitän, saanko maksusuorituksen ja milloin saan, kun antamani laina erääntyy jälleen maksettavaksi elokuun loppupuolella. Laskun aion kyllä lähettää hyvissä ajoin ja sähköpostitse, eli postia ei voi nyt syyttää mikäli maksu viivästyy... Joskus odottavan aika tuntuu tooosi pitkältä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!